Musiikkilukiolle menestystä puhetaitokilpailussa

Kaustisen musiikkilukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Vilma Kivelä voitti Kokkolassa tiistaina 14.1. pidetyn lukiolaisten puhetaitokilpailun, joka pidettiin neljättä kertaa. Kivelän asiantunteva puhe järvien rehevöitymisestä muodostui suomalaisen liha- ja maitotalouden puolustuspuheeksi ja tuomaristo vakuuttui puheen vaikuttavuudesta niin, että Kivelälle povattiin poliitikon uraa.

Kilpailuun osallistui yhteensä kolmetoista lukiolaista, joista kolme ruotsinkielisten sarjaan ja kymmenen suomenkielisten sarjaan. Molemmista sarjoista palkittiin kolme parasta. Suomenkielisen sarjan toiseksi tuli Suvi Hirvelä Kokkolan suomalaisesta lukiosta ja kolmanneksi Thiyada Haeotai Kalajoen lukiosta. Kaustisen musiikkilukiota edusti myös toisen vuosikurssin Markus Rahkonen. Kaikki osallistujat saivat todistuksen. Pääpalkinto on arvoltaan 350 €.

Perinteeksi muodostuneen kilpailun järjestäjä on  kolmen pohjalaismaakunnan alueella toimiva Lions-piiri 107-O. Kilpailupaikkana oli tälläkin kertaa Kokkolan suomalaisen lukion yhteislyseon toimipaikka, jossa järjestelyitä johti rehtori Raimo Lammi. 

Puhekilpailutoimikunnan puheenjohtaja Heikki Hemmilä Lions Club Ylivieskasta avasi kilpailun ja toimi yhtenä tuomarina. Hemmilä, kilpailun kehittäjä, korosti, kuinka nyky-yhteiskunnassa tarvitaan hyvää puhetaitoa. Muut tuomariston jäsenet olivat puheviestinnän professori Tarja Valkonen Jyväskylän yliopistosta, entinen kansanedustaja ja kaupunginvaltuuttettu Bjarne Kallis, Vasa övningskolan rehtori Ulla Granfors ja toimittaja Sofie Stara Österbottens Tidning -lehdestä. 

Kuva ja teksti: Johanna Korkea-aho


Innovatiivisten oppimisympäristöjen edistäminen lukioon

Ajatuksia opiskelusta väistötiloissa

Kun on tehtävä hyppy uuteen, mitä siirtyminen sisäilmaongelmien takia hotellin tiloihin väistöön tarkoittaa, entisiin toimiviin käytäntöihin ei voi enää täysin nojata ja luottaa. Tilanteesta utelias mieli ja into kokeilla saa käyttövoimaa, ja jotakin uutta voi avautua. Opettajana sinun on hotellin tiloissa opettaessasi mietittävä “outside the box” eli luovasti ja kokeilumielellä, mikä näissä tiloissa onnistuu ja mikä voidaan unohtaa.

Oppitunneillahan opitaan aina, muttei aina sitä, mitä opettaja uskoo opettavansa. Huomioni viittaa siihen, että perinteisessä luokassa opiskelijan tulee helpommin istuttua toisen selän takana ja keskityttyä omiin juttuihin omassa “sisäisessä oppimistilassa”, kuin mitä tapahtuu avarassa yhteisessä tilassa. Opettajan ainakin on helpompi ajatella “kaikki mukana tunnilla” -periaatteella, ja toimia sen mukaan. Tämä saattaa itseohjautuville ja omaehtoisille opiskelijoille olla vähän harmittavaakin. Toisaalta täysin uudenlainen tilanne näyttää saavan jotkut opiskelijoista tietoisiksi siitä, että opiskelu voi parhaimmillaan olla myös sellaista, että pääsee itse ottamaan selvää ja tuomaan löytönsä yhteiseen käyttöön oppimisen eteen. Vertaisoppiminen näyttää jostain syystä sujuvammalta ravintolasalin avaruudessa. Oppimistehtäviin keskittyminen näyttää myös onnistuvan. Ehkä siitä syystä, että uusi ympäristö ei opiskelijan tiedonkäsittelyssä yhdisty aikaisemmin opittuihin ja koettuihin tilanteisiin oppitunneilla, vaan auttaa suuntautumaan opiskeluun uudenlaisin ottein.

Lukion ykkösiä tuntitehtävien kimpussa väistötiloissa.

Kysely opiskelijoilta syyskuussa 2019 Psykologia 1 -kurssin puitteissa paljasti yllättäviäkin kokemuksia väistötiloista, kuten

tila on avara, paljon happea ja valoa
ei ole liian hiljaista
-kirjoitusalusta tai niiden puuttuminen on pieni miinus
– opetus näkyy ja kuuluu selkeästi
-plussaa tuoleista, joissa on kirjoitusalusta
– keittiön äänet häiritsevät hiukan
-tykkään näistä tiloista, koska on vapaata ja säkkituoleja
-väistötilat ovat ihan hyvät. Ärsyttää kyllä kun pitää rampata hotellilta yläasteelle. Olisin kyllä mieluummin lukion omassa rakennuksessa
-tässä tilassa on ollut todella mieluisaa ja levollista opiskella. Mukavaa on ollut.
– väistötilat ovat hyvät. Kyllähän sitä opiskelisi mieluummin ihan oikeassa luokassa, mutta ei voi mitään
-opiskelu väistötiloissa on hirveää. Ei ole kunnon luokkaa

Opiskelijoiden persoonalliset erot näkyvät vastausten kirjossa: Joku nauttii siitä, että ei ole liian hiljaista ja on ollut avaruutta ja vapauden tuntua enemmän kuin peruskoulussa, toinen ahdistuu muistellessaan entistä omaa luokkatilaa ja menetettyjä pulpetteja. Vastauksista heijastuu paljon sitäkin, että tilanteessa on harmittavia tekijöitä, muttei mitään ylitsepääsemätöntä. Uuteen tottuminen ja pienten harmien sietäminen tuntuu kuuluvan asiaan väistössä.

Leena Hietaniemi





Striimaten ja höyläten

Keväällä koronapandemian rantautuessa Suomeen lukioissa ympäri maata hypättiin yhdessä yössä etäopetukseen ja paljon puhuttu (ja parjattu) teknologialoikka tapahtui silmänräpäyksessä. Web-kamerat loppuivat jälleenmyyjiltä varastoista ja Musiikin etäopetus -facebookryhmä kävi kuumana. Musiikinopetus loi etäyhteyksille erityisvaatimuksia erityisesti äänenlaadun suhteen. Kaustisen musiikkilukiolle tilanne oli sikäli erikoinen, että olimme jo valmiiksi väistötiloissa, joten jouduimme siis väistöstä väistöön. 

Vaikka olen työskennellyt äänen kanssa jo pidemmän aikaa, videomaailma oli vielä etäopetusjakson alussa täysin vieras. Pääsiäisenä pidin työhuoneestani käsin oman suoratoistokonsertin, jota varten perehdyin itsenäisesti ”striimauksen” saloihin. Koska sain konsertin onnistuneesti hoidettua, lupasin hoitaa myös koulun suoratoistoja, vaikka en tosin tuolloin arvannut tarpeen tälle työlle jatkuvan näinkin pitkään.

Ajattelin tässä artikkelissa availla suoratoistoa kovin yleisellä tasolla. Käyn läpi tarvittavat työkalut ja ohjelmistot siitä näkökulmasta, että myös vaatimattomalla kalustolla voidaan saada aikaiseksi ihan riittävän tasokasta kuva-/äänivirtaa. Sivuan myös työkaluja, joilla suoratoiston laatua voidaan parantaa amattimaisempaan suuntaan. Käsittelen mahdollisia (ja todennäköisiä) ongelmia, joita suoratoistossa voi joutua kohtaamaan. Lopuksi muutama ajatus oppilaitosten suoratoiston tulevaisuudesta.

Mitä suoratoistossa tarvitaan?

Suoratoisto on periaatteessa melko yksinkertainen prosessi ja minimissään siihen tarvitaan vain nettiyhteys, mobiililaite sekä tietysti alusta, josta lähetystä voi seurata. Ihan näin yksinkertaisilla välineillä ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä kovinkaan laadukasta lähetystä erityisesti äänenlaatua ajatellen. Joissain puhelimissa on varsin laadukas kamera sekä mikrofoni, mutta monipuolista lähetystä ei niillä ominaisuuksilla ole mahdollista saada aikaan. Tämän lisäksi esim. Youtube ei anna suoratoistaa pelkällä mobiililaitteella, mikäli kanavalla ei ole yli tuhatta seuraajaa. Seuraavassa käyn läpi perustyökaluja, joilla jokaisen oppilaitoksen on mahdollista järjestää omia suoratoistoja suhteellisen edullisesti.

Taiteiden yö 2020 toteutettiin poikkeuksellisesti suoratoistolla. Kuvassa suoratoistajan työpiste Kaustinen-salissa, sekä mikrofonien sijoittelu ORTF-tekniikalla lavan etureunassa.
Taiteiden yö 2020 Museosali. Kamera keskellä, Neumann-mikrofonit leveänä stereoparina. 

Kaiken perusta laadukkaalle suoratoistolle on tietenkin riittävä ja vakaa nettiyhteys. Paras ja varmin yhteys on langallinen verkko, mutta tarvittaessa suoratoisto onnistuu WiFin kautta, vaikka verkon vakaus onkin piuhallista versiota heikompi. WiFin kautta toimittaessa on myös syytä varmistaa, että käytettävässä verkossa ei ole suoratoiston aikana juurikaan liikennettä, joka hidastaa yhteyksiä (esim. runsaasti opiskelijoiden matkapuhelimia liitettynä käytettävään verkkoon). Verkon kapasiteetista voi yksinkertaisesti todeta, että mitä enemmän kaistaa, sen parempi. Melko pienelläkin kaistalla kuva-/äänivirtaa voidaan lähettää, mutta vaara katkonaiseen lähetykseen on tällöin suurempi.

Tietokoneen täytyy olla prosessoriteholtaan riittävä sekä näytönohjaimen laadukas. Voisi todeta, että uudet tietokoneet kaiken kaikkiaan ovat riittäviä normaaliin suoratoistoon, mutta mitä monipuolisempaa lähetystä on aikeissa tehdä, sen enemmän tietokoneelta vaaditaan. Suoratoiston aikana kaikki muut sovellukset on syytä pitää pois päältä, jotta prosessoriteho on vain ja ainoastaan suoratoisto-ohjelmiston käytössä.

Web-kameroita on tarjolla monenlaisia ja jos haluaa laadukasta kuvaa, täytyy kameroihin panostaa. Koulutasoiseen kuvavirtaan riittää silti aivan hyvin n. 80€-150€ maksava HD-tason web-kamera. Kameroita voi hankkia useita, jos haluaa enemmän kuvakulmia. Lukiollamme on tällä hetkellä käytössä 3 kpl Logitech C920 PRO HD -kameraa. Jos käyttää useampia kameroita, on syytä hankkia aktiivinen USB-hub, koska useimmissa koneissa USB-porttien määrä on varsin rajallinen. Tässä kohtaa myös tietokoneen USB-porttien nopeus on ratkaiseva (USB 2.0 vs. USB 3.0). Lisäksi tarvitaan USB-jatkokaapeleita (pitkät kaapelit täytyy olla aktiivisia) sekä jalustat kameroille. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että erityisesti edullisemmat web-kamerat tarvitsevat runsaasti valaistusta, jotta kuva ei olisi rakeinen. Hämärät olosuhteet eivät ole kovinkaan optimaalisia suoratoiston kannalta.

Äänen välittäminen suoratoisto-ohjelmalle hoituu parhaiten käyttämällä ulkoista äänikorttia. Äänikortteja on tarjolla runsaasti erilaisia, hinnat alkaen n. 50-70€. Yksistään äänikortti ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös laadukkaita mikrofoneja. Laadukas ääni on mielestäni suoratoiston haasteellisin osa-alue siinä mielessä, että lähetystilanteet voivat olla kovin erilaisia. Puhetilaisuutta suoratoistettaessa saattaa riittää pelkkä web-kameran oma mikrofoni tai yksi USB-mikrofoni, mutta tämä taas ei riitä musiikkiesityksille, joiden olisi hyvä tulla toistetuksi laadukkaasti stereona. Akustiset esitykset hoituvat erilaisia stereomikitystekniikoita soveltaen laadukkailla mikrofoneilla. Ongelmallisin suoratoistettava kokonaisuus äänen kannalta on bändikonsertti, koska esiintyjien vaihdellessa tiuhaan audiosignaalin äänentaso vaihtelee esityksestä toiseen niin valtavasti, että suoraan mikseristä napattu stereosignaali olisi melkoisen haastavaa kuunneltavaa. Lukiollamme on käytössä runsaasti äänentoistokalustoa sekä mikrofoneja, jolloin mahdollisuuksia on monenlaisiin ratkaisuihin eri tilanteissa, mutta yksinkertainen suosikkini äänikorttina suoratoistokäytössä on Presonus Audiobox iTwo, joka toimii täysin saumattomasti mac-ympäristössä. Useimmiten liitän äänikorttiin kaksi kpl AKG C 451 B -kondensaattorimikrofonia ORTF stereomikitystekniikalla ja tilassa koettava ääni välittyy melko realistisena vastaanottajalle.

Ohjelmistona käytän ilmaista avoimen lähdekoodin OBS-studio -sovellusta, jolla lopullinen lähetys valmistellaan. Alustana Kaustisen musiikkilukion lähetyksille on toiminut toistaiseksi lukion oma Youtube-kanava. Muita alustoja ovat esim. Facebook, Twitch ja Vimeo (näistä itse olen kokeillut vain Facebookia). Youtubessa suoratoistotapahtumaa luodessa kannattaa ottaa huomioon chat, joka voi äityä Youtubessa vallattomaksi. Trollit ja botit nappaavat suositut lähetykset nopeasti haltuunsa. Mutta jos kuitenkin haluaa yhteisöllisyyden nimissä säilyttää chatin, siihen kannattaa nimetä ainakin kaksi moderaattoria suoratoistoa suorittavan lisäksi, sillä suoratoistoa valvoessa ei välttämättä riitä aika törkyviestien seulontaan. Lisäksi tekijänoikeusasiat kannattaa selvittää etukäteen, sillä jos alusta tunnistaa keinoälyn avulla tekijänoikeussuojatun sisällön suoratoiston, saattaa se katkaista lähetyksen siihen paikkaan. Tämä on kuitenkin vielä uusi asia joillain alustoilla, enkä ole siihen vielä itse törmännyt. (Lisätietoa OBS-ohjelmistosta sekä tekijänoikeusasioista linkkien takaa.)

OBS Open Broadcaster Software ® 

Livestriimauslupa – TEOSTO

Jos haluaa tehdä lähetyksistä enemmän ammattimaisia, tarvitaan lisää rahallista panostusta. Videomiksereitä neljälle kameralle saa jo muutaman sadan euron hintaan, mutta itse kameroihin panostaminen vie budjettia roimasti ylöspäin. Web-kamerat eivät enää kelpaa haettaessa selkeästi parempaa laatua, vaan tarvitaan digitaalisia 4K-videokameroita, jotka liitetään videomikseriin HDMI-kaapeleilla. Tällöin saadaan huomattavasti tarkempaa ja valovoimaisempaa kuvaa ja videomikseri osaltaan edesauttaa varmemmin toimivia ja ongelmattomia lähetyksiä. Lukiolle on tarkoitus hankkia tämän kaltainen kokonaisuus lähiaikoina ja kirjoittelen siitä aiheesta tarkemmin, kun hankinnat on tehty.

… Ihan kaikki voi mennä mönkään…

Valitettavasti kun on kyse tekniikasta, mikä tahansa voi mennä mönkään. Ja vielä kun on kyse suorasta lähetyksestä, riski häiriöille on melko suuri. Riskejä voi minimoida valmistelemalla kaiken etukäteen mahdollisimman hyvin sekä tekemällä testilähetyksiä suunnitellulla laitteistolla. Suoratoistojen valmistelu onkin hidasta puuhaa ja siihen on varattava aikaa runsaasti. Kannattaa luoda tapahtuma käytettävälle alustalle hyvissä ajoin sekä rakentaa lähetys OBS-studioon täysin valmiiksi. Paikan päälle kannattaa mennä kasaamaan kaikki valmiiksi ja kokeilemaan internet-yhteyttä useita tunteja ennen varsinaista lähetystä. Koska vaivaa on nähty, suoratoistajan mielestä olisikin varsin toivottavaa, että vastaanottajan päässä oltaisiin ymmärtäväisiä ajatellen lähetystä kokonaisuutena. Ongelmat voivat ilmetä täysin yllättäen, vaikka valmistelutyö olisikin ollut hyvinkin huolellista.

Yleisin syy kaikille häiriöille on internetyhteys. Jos yhteydessä esiintyy lähetyksen aikana häiriöitä, lähetyksestä huolehtivan henkilön työkalut tehdä asialle mitään ovat käytännössä mitättömät. Jos suoratoistetaan WiFi-verkossa, voi toki pyytää kaikkia varmistamaan, ettei mobiililaitteet ole kytkettynä verkkoon. Ja kuten aikaisemmin totesin, verkkopiuhalla yhteys on huomattavasti varmempi ja nopeampi. Myös alustan kanssa voi tulla ylitsepääsemättömiä ongelmia, jos vaikka esim. Youtube sattuu juuri sinun lähetyksesi aikana kaatumaan syystä tai toisesta, tms.

Ohjelmistojen tai ihan käytössä olevien laitteiden kanssa saattaa tulla myös ongelmia. Esim. OBS-studion vanhoilla versioilla suoratoisto voi olla epävarmempaa. Tähän tilanteeseen jouduimme Taiteiden yö -tapahtuman suoratoiston aikana, jolloin lähetyksen skeneä vaihdettaessa web-kamera sammui useita eri kertoja. Lopullista syytä on vaikeaa määritellä jälkikäteen, mutta koska käytössämme oli vuoden 2013 vuoden oppilaskäytössä oleva Macbook Pro, uusinta versiota OBS-studiosta ei voitu käyttää. Lisäksi on mahdollista, että vanhan koneen USB-väylät eivät toimineet riittävän vakaasti web-kameran kanssa. Vaikka kokeilin käytössä olevaa järjestelmää etukäteen, ei ongelmia ilmennyt ennen varsinaista lähetystä. Uusin versio ohjelmistosta sekä uudempi tietokone poistavat nämä ongelmat, mutta kaikkia ongelmia ei voida sulkea pois 100% millään keinolla.

Äänen kanssa huomioon otettava haaste on se, että jos esitykset ovat äänenpainetasoltaan kovin vaihtelevia, hiljaisemmat esitykset ovat hiljaisia ja kovempiääniset toistuvat voimakkaammin. Tämä johtuu siitä, että ääni menee liian kovaa äänikorttiin sisään otettaessa särölle, jonka vuoksi äänenvoimakkuus on säädettävä kovaäänisimpien esitysten mukaan. Tällöin hiljaiset eristykset toistuvat (kuten reaalimaailmassakin) lähetyksessä huomattavasti hiljaisemmalla äänenvoimakkuudella. Vastaanottajan päässä asia ei ole ongelma, jos seuraa lähetystä kalustolla (esim. TV-vastaanotin), jolla äänenvoimakkuutta voi nostaa paljonkin, mutta esim. mobiililaitteilla  katsottaessa äänenvoimakkuuden säädin ei välttämättä riitä nostamaan äänentasoa riittäväksi hiljaisten esitysten kohdalla. Yhden henkilön hoitaessa lähetystä, on käytännössä mahdotonta hoitaa eri esitysten välisiä merkittäviä äänenvoimakkuuseroja kaiken muun touhun ohessa. Monet lähetystä seuraavat ovat saattaneet tottua katselemaan huipputason konsertteja, joissa ääntä on käsitelty jälkikäteen (=masteroitu) ja nämä äänenvoimakkuuserot eivät välity lopulliseen tuotteeseen saakka.

Tarve suoratoistolle tulee jatkumaan

Nyt kun koronapandemia on saanut eri oppilaitokset satsaamaan etäyhteyksiin, on odotettavissa, että suoratoiston tarve tulee säilymään. Myös koko idea oppimisympäristöstä on laajentunut kattamaan myös kotona etäyhteyksien päässä tapahtuvan oppimisen ja koulujen tulisikin valmistautua vastaaviin tilanteisiin, kuin mitä koimme keväällä. Tämän lisäksi etäyhteyksien kautta tapahtuva opetus voidaan kätevästi yhdistää luokkaopetukseen, jos luokkatiloissa on valmiit edellytykset tähän. Näitä tilanteita voi hyödyntää, jos opiskelija on estynyt esim. sairauden tai vamman vuoksi saapumaan paikalle, mutta on kuitenkin muuten kykenevä osallistumaan opetukseen.

Suoratoisto puolestaan on erityisesti taidealan oppilaitoksissa kätevä lisä perinteisten konserttien ja tapahtumien rinnalla, kun opiskelijoiden tuotoksia on mahdollista saada näkyville laajemmalle yleisölle sekä etäämmällä asuville läheisille. Myös mahdollisuus katsoa oma esityksensä jälkikäteen on pedagogisesti hyvin kehittävää. Lisäksi sisällöntuotto omalle alustalle tuo näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa, joka nykypäivänä on merkittävä osa jokaisen toisen asteen oppilaitoksen sekä korkeakoulun oppilashankintaa.

Koska suoratoistosta on nyt tullut jo luontainen osa koulumme toimintaa, Kaustisen musiikkilukion konsertteja tullaan varmasti lähettämään suorana myös jatkossa. Myös suunnitelluissa hankinnoissa ja panostuksissa on otettava huomioon aina vain lisääntyvän suoratoiston tuomat tarpeet. Allekirjoittanut jatkaa aiheeseen perehtymistä sekä virheiden kautta oppimista ja toivoo tartuttavansa opiskelijoihin sekä muiden oppilaitosten opettajiin koronan sijaan ”striimauksenkehittämiskuumeen”, ellei se ole jo tapahtunut.

Juha-Matti Rautiainen

Muistoja 2015 musikaalin treeneistä

Vuoden 2015 keväällä harjoiteltiin Nahkatakkinen tyttö-musikaalin koreografiaa tähän malliin. Upeaa tekemisen iloa!

Kaustisen musiikkilukion musikaaliryhmä harjoittelee koreografiaa Autiotalo-kappaleen tahtiin.