Harmonikansoiton Suomen Pelimannimestaruudet ratkottiin Ikaalisissa lauantaina 7.11.2020. Musiikkilukion opiskelija, pyhäjokelainen Saana Kastelli, voitti kilpailuissa 18-vuotiaiden sarjan sekä 1- ja 2-rivisissä että 5-rivisissä.
Saana Kastelli opiskelee musiikkilukiossa harmonikan soittoa Markus Luomalan ohjauksessa ja on saanut kuluvana lukukautena opetusta 2-rivisen harmonikan soitossa kaustislaiselta mestaripelimanni Ritva Talvitieltä.
Sampo Haapamäki sai PN:n musiikkipalkinnon 2020 tunnustuksena teoksestaan Konsertto neljäsosasävelaskelpianolle ja kamariorkesterille. Palkittu konsertto on sävelletty Avantin tilauksesta vuonna 2017. Nimensä mukaisesti teos on sävelletty pianolle, jolla voi soittaa neljäsosasävelaskelia. Tavallisella pianolla voi soittaa vain puolisävelaskelia.
Kaustisen musiikkilukio onnittelee alumniaan arvokkaasta teoksesta ja palkinnon johdosta!
Uusi lukiorakennus näyttäytyy meille suunnittelijan, Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy:n havainnekuvissa. Rakennushankkeen pääurakoitsija on Pasi Korpela Oy.
Musiikinopettajat Markus Luomala (vas.) ja Ville Ojanen iloitsevat lahjoituksesta. kuva: Nea Luomala
Lahjoituksen vastaanottaneet musiikinopettajat Markus Luomala ja Ville Ojanen ovat hyvillä mielin ja kiitollisia lahjoituksesta. Lahjoittaja, joka ei halua nimeään julkisuuteen, tukee arvokkaalla tavalla opiskelijoiden musiikkiopintojen monipuolisuutta. Musiikkilukion hyvässä huolenpidossa asuu nyt hienoja soittimia, kokonainen jousikvartettiperhe, johon kuuluu kaksi viulua, alttoviulu ja sello. Opiskelijat saavat käyttöönsä huippukuntoisia soittimia, mikä innostaa kokeilemaan erilaisia jousisoittimia soittoinnostuksen sytyttämiseksi. Kaustisen vahvan jousisoitinperinteen tietäen lahjoitetut soittimet tulevat tarpeeseen ja käyttöön.
Täytä lukio-opiskelupaikan hakulomake sähköisesti suoraan www.opintopolku.fi -sivulla. Hakemuksen on oltava perillä Opetushallituksessa viimeistään 10.3.2020 klo 15.00.
Täytä Kaustisen musiikkilukion ennakkotietolomake ennen haastatteluun tuloasi.
Vuoden 2020 alumni Janika Viitala (oik.) otti tunnustuksen vastaan Kamarimusiikkiviikon Musiikkilukion illassa 24.1.2020. Musiikkilukion opettaja Tuire Kolalla (vas.) on ollut oma osuutensa Janikan kemian kipinän sytyttämisessä. (Kuva Ira Korkala)
Työskentelen Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä, ja asun Jyväskylässä yhdessä avomieheni kanssa. Olen kotoisin Kaustiselta Vintturin kylältä. Musiikkiharrastus vei minut Kaustisen musiikkilukioon, josta valmistuin vuonna 2013. Opiskelupaikan hakeminen lukion viimeisenä keväänä ei ollut helppoa. Olin lapsesta saakka haaveillut eläinlääkärin ammatista, mutta vierailtuani Viikin kampuksella Helsingissä ala ei enää tuntunutkaan omalta jutulta. Olin hyvä luonnontieteissä ja matematiikassa, joten päätin hakea aloille, joissa minulla olisi mahdollisuus hyödyntää tätä vahvuutta. Työllistymismahdollisuudet luonnontieteellisillä aloilla nähtiin myös silloin positiivisina. Lopulta valitsin kemian opinnot yliopistossa bioanalyytikon opintojen sijasta, koska näin kemian alan työllistymismahdollisuudet monipuolisempana.
Syksyllä 2013 aloitin kemian kandidaattiohjelman opinnot
Jyväskylän yliopistossa. Musiikkilukio ja muutto vieraalle paikkakunnalle
kasvattivat minusta rohkeamman. Otin periaatteekseni tarttua eteen tuleviin
mahdollisuuksiin, jotka herättivät vähänkään kiinnostusta; ts. sanoa useammin
kyllä kuin ei. Tätä periaatetta noudattaen päädyin esimerkiksi mukaan perustamaan
kemian laitoksen opiskelijakuoroa Ylistön Yllärit sekä Kemianteollisuus ry:n
Nuorisopaneelin toimintaan. Nuorisopaneelissa toimiminen vaati työtä ja
nipistämistä omasta vapaa-ajasta, mutta palkintona sain tutustua uusiin
ihmisiin ja uutta näkemystä siitä, minkälaisiin työtehtäviin kemisti voi
teollisuudessa päätyä.
Kemian yliopisto-opintoihin ei sisälly pakollista
työharjoittelua. Opiskelu tuntui ajoittain teoriapainotteiselta ja yhteyttä teollisuuteen
oli vaikea nähdä. Siksi hakeuduin jo opintojen varhaisessa vaiheessa oman alan
kesätöihin. Ensimmäinen oman alan kesätyöpaikka tärppäsi Kaustiselta NabLabs
Oy:ltä, jossa sain tehdä avustavia töitä. Seuraavat kolme kesää vietin
Pietarsaaressa UPM:n sellutehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Työskentely
sellutehtaalla toi minulle varmuuden siitä, että olen oikealla alalla.
Ennen viimeisen opiskeluvuoden aloitusta eteeni tuli jälleen
mielenkiintoinen tilaisuus. Hain gradutyöpaikkaa Jyväskylän VTT:lle kuitutuotteiden
tutkimusalueelle. Kokemukseni sellutehtaalla katsottiin eduksi, ja sain paikan.
Gradutyö liittyi kehitteillä olevaan paperin ja muiden kuitutuotteiden
valmistusteknologiaan, vaahtorainaukseen. Opinnäytetyö oli osa VTT:n
kansainvälistä vaahtorainauksen kehittämisprojektia. Gradutyö sujui lopulta
niin hyvin, että Suomalaisten kemistien seura palkitsi minut Nuorten
tutkijoiden tunnustuspalkinnolla.
Yliopisto-opinnoissa ja tutkijan työssä on ollut hyötyä
musiikkilukiossa saadusta esiintymiskokemuksesta. Taiteiden yön keikoilla jännitti
niin, että kädet vapisivat ja sydän hakkasi eikä soittamisesta meinannut tulla
mitään. Kyllä vieläkin jännittää olla ihmisten edessä kertomassa
tutkimustuloksista, mutta se on sellaista hyvää jännitystä, ja pystyn näissä
tilanteissa olla enemmän oma itseni.