Vuoden 2020 alumni on Janika Viitala

Vuoden 2020 alumni Janika Viitala (oik.) otti tunnustuksen vastaan Kamarimusiikkiviikon Musiikkilukion illassa 24.1.2020. Musiikkilukion opettaja Tuire Kolalla (vas.) on ollut oma osuutensa Janikan kemian kipinän sytyttämisessä. (Kuva Ira Korkala)

Työskentelen Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä, ja asun Jyväskylässä yhdessä avomieheni kanssa. Olen kotoisin Kaustiselta Vintturin kylältä. Musiikkiharrastus vei minut Kaustisen musiikkilukioon, josta valmistuin vuonna 2013. Opiskelupaikan hakeminen lukion viimeisenä keväänä ei ollut helppoa. Olin lapsesta saakka haaveillut eläinlääkärin ammatista, mutta vierailtuani Viikin kampuksella Helsingissä ala ei enää tuntunutkaan omalta jutulta.  Olin hyvä luonnontieteissä ja matematiikassa, joten päätin hakea aloille, joissa minulla olisi mahdollisuus hyödyntää tätä vahvuutta. Työllistymismahdollisuudet luonnontieteellisillä aloilla nähtiin myös silloin positiivisina. Lopulta valitsin kemian opinnot yliopistossa bioanalyytikon opintojen sijasta, koska näin kemian alan työllistymismahdollisuudet monipuolisempana.

Syksyllä 2013 aloitin kemian kandidaattiohjelman opinnot Jyväskylän yliopistossa. Musiikkilukio ja muutto vieraalle paikkakunnalle kasvattivat minusta rohkeamman. Otin periaatteekseni tarttua eteen tuleviin mahdollisuuksiin, jotka herättivät vähänkään kiinnostusta; ts. sanoa useammin kyllä kuin ei. Tätä periaatetta noudattaen päädyin esimerkiksi mukaan perustamaan kemian laitoksen opiskelijakuoroa Ylistön Yllärit sekä Kemianteollisuus ry:n Nuorisopaneelin toimintaan. Nuorisopaneelissa toimiminen vaati työtä ja nipistämistä omasta vapaa-ajasta, mutta palkintona sain tutustua uusiin ihmisiin ja uutta näkemystä siitä, minkälaisiin työtehtäviin kemisti voi teollisuudessa päätyä.

Kemian yliopisto-opintoihin ei sisälly pakollista työharjoittelua. Opiskelu tuntui ajoittain teoriapainotteiselta ja yhteyttä teollisuuteen oli vaikea nähdä. Siksi hakeuduin jo opintojen varhaisessa vaiheessa oman alan kesätöihin. Ensimmäinen oman alan kesätyöpaikka tärppäsi Kaustiselta NabLabs Oy:ltä, jossa sain tehdä avustavia töitä. Seuraavat kolme kesää vietin Pietarsaaressa UPM:n sellutehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Työskentely sellutehtaalla toi minulle varmuuden siitä, että olen oikealla alalla.

Ennen viimeisen opiskeluvuoden aloitusta eteeni tuli jälleen mielenkiintoinen tilaisuus. Hain gradutyöpaikkaa Jyväskylän VTT:lle kuitutuotteiden tutkimusalueelle. Kokemukseni sellutehtaalla katsottiin eduksi, ja sain paikan. Gradutyö liittyi kehitteillä olevaan paperin ja muiden kuitutuotteiden valmistusteknologiaan, vaahtorainaukseen. Opinnäytetyö oli osa VTT:n kansainvälistä vaahtorainauksen kehittämisprojektia. Gradutyö sujui lopulta niin hyvin, että Suomalaisten kemistien seura palkitsi minut Nuorten tutkijoiden tunnustuspalkinnolla.

Yliopisto-opinnoissa ja tutkijan työssä on ollut hyötyä musiikkilukiossa saadusta esiintymiskokemuksesta. Taiteiden yön keikoilla jännitti niin, että kädet vapisivat ja sydän hakkasi eikä soittamisesta meinannut tulla mitään. Kyllä vieläkin jännittää olla ihmisten edessä kertomassa tutkimustuloksista, mutta se on sellaista hyvää jännitystä, ja pystyn näissä tilanteissa olla enemmän oma itseni.

Kaustisen musiikkilukion vuoden 2020 alumni

Kaustisen musiikkilukio on valinnut vuoden 2020 alumnikseen musiikkilukion kasvatin, vuoden 2013 ylioppilaan Janika Viitalan. Viitala sai vuonna 2019 Suomalaisten Kemistien Seuran Nuorten tutkijain tunnustuspalkinnon pro gradu -tutkimuksestaan, joka käsitteli vaahtorainausta puunjalostusteknologiassa. Palkinto on merkittävä tunnustus uraauurtavasta työstä, joka on saavuttanut kansainvälistäkin huomiota. Onnittelut Janikalle ja menestystä myös jatkossa!

Musiikkilukiolle menestystä puhetaitokilpailussa

Kaustisen musiikkilukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Vilma Kivelä voitti Kokkolassa tiistaina 14.1. pidetyn lukiolaisten puhetaitokilpailun, joka pidettiin neljättä kertaa. Kivelän asiantunteva puhe järvien rehevöitymisestä muodostui suomalaisen liha- ja maitotalouden puolustuspuheeksi ja tuomaristo vakuuttui puheen vaikuttavuudesta niin, että Kivelälle povattiin poliitikon uraa.

Kilpailuun osallistui yhteensä kolmetoista lukiolaista, joista kolme ruotsinkielisten sarjaan ja kymmenen suomenkielisten sarjaan. Molemmista sarjoista palkittiin kolme parasta. Suomenkielisen sarjan toiseksi tuli Suvi Hirvelä Kokkolan suomalaisesta lukiosta ja kolmanneksi Thiyada Haeotai Kalajoen lukiosta. Kaustisen musiikkilukiota edusti myös toisen vuosikurssin Markus Rahkonen. Kaikki osallistujat saivat todistuksen. Pääpalkinto on arvoltaan 350 €.

Perinteeksi muodostuneen kilpailun järjestäjä on  kolmen pohjalaismaakunnan alueella toimiva Lions-piiri 107-O. Kilpailupaikkana oli tälläkin kertaa Kokkolan suomalaisen lukion yhteislyseon toimipaikka, jossa järjestelyitä johti rehtori Raimo Lammi. 

Puhekilpailutoimikunnan puheenjohtaja Heikki Hemmilä Lions Club Ylivieskasta avasi kilpailun ja toimi yhtenä tuomarina. Hemmilä, kilpailun kehittäjä, korosti, kuinka nyky-yhteiskunnassa tarvitaan hyvää puhetaitoa. Muut tuomariston jäsenet olivat puheviestinnän professori Tarja Valkonen Jyväskylän yliopistosta, entinen kansanedustaja ja kaupunginvaltuuttettu Bjarne Kallis, Vasa övningskolan rehtori Ulla Granfors ja toimittaja Sofie Stara Österbottens Tidning -lehdestä. 

Kuva ja teksti: Johanna Korkea-aho


Innovatiivisten oppimisympäristöjen edistäminen lukioon

Ajatuksia opiskelusta väistötiloissa

Kun on tehtävä hyppy uuteen, mitä siirtyminen sisäilmaongelmien takia hotellin tiloihin väistöön tarkoittaa, entisiin toimiviin käytäntöihin ei voi enää täysin nojata ja luottaa. Tilanteesta utelias mieli ja into kokeilla saa käyttövoimaa, ja jotakin uutta voi avautua. Opettajana sinun on hotellin tiloissa opettaessasi mietittävä “outside the box” eli luovasti ja kokeilumielellä, mikä näissä tiloissa onnistuu ja mikä voidaan unohtaa.

Oppitunneillahan opitaan aina, muttei aina sitä, mitä opettaja uskoo opettavansa. Huomioni viittaa siihen, että perinteisessä luokassa opiskelijan tulee helpommin istuttua toisen selän takana ja keskityttyä omiin juttuihin omassa “sisäisessä oppimistilassa”, kuin mitä tapahtuu avarassa yhteisessä tilassa. Opettajan ainakin on helpompi ajatella “kaikki mukana tunnilla” -periaatteella, ja toimia sen mukaan. Tämä saattaa itseohjautuville ja omaehtoisille opiskelijoille olla vähän harmittavaakin. Toisaalta täysin uudenlainen tilanne näyttää saavan jotkut opiskelijoista tietoisiksi siitä, että opiskelu voi parhaimmillaan olla myös sellaista, että pääsee itse ottamaan selvää ja tuomaan löytönsä yhteiseen käyttöön oppimisen eteen. Vertaisoppiminen näyttää jostain syystä sujuvammalta ravintolasalin avaruudessa. Oppimistehtäviin keskittyminen näyttää myös onnistuvan. Ehkä siitä syystä, että uusi ympäristö ei opiskelijan tiedonkäsittelyssä yhdisty aikaisemmin opittuihin ja koettuihin tilanteisiin oppitunneilla, vaan auttaa suuntautumaan opiskeluun uudenlaisin ottein.

Lukion ykkösiä tuntitehtävien kimpussa väistötiloissa.

Kysely opiskelijoilta syyskuussa 2019 Psykologia 1 -kurssin puitteissa paljasti yllättäviäkin kokemuksia väistötiloista, kuten

tila on avara, paljon happea ja valoa
ei ole liian hiljaista
-kirjoitusalusta tai niiden puuttuminen on pieni miinus
– opetus näkyy ja kuuluu selkeästi
-plussaa tuoleista, joissa on kirjoitusalusta
– keittiön äänet häiritsevät hiukan
-tykkään näistä tiloista, koska on vapaata ja säkkituoleja
-väistötilat ovat ihan hyvät. Ärsyttää kyllä kun pitää rampata hotellilta yläasteelle. Olisin kyllä mieluummin lukion omassa rakennuksessa
-tässä tilassa on ollut todella mieluisaa ja levollista opiskella. Mukavaa on ollut.
– väistötilat ovat hyvät. Kyllähän sitä opiskelisi mieluummin ihan oikeassa luokassa, mutta ei voi mitään
-opiskelu väistötiloissa on hirveää. Ei ole kunnon luokkaa

Opiskelijoiden persoonalliset erot näkyvät vastausten kirjossa: Joku nauttii siitä, että ei ole liian hiljaista ja on ollut avaruutta ja vapauden tuntua enemmän kuin peruskoulussa, toinen ahdistuu muistellessaan entistä omaa luokkatilaa ja menetettyjä pulpetteja. Vastauksista heijastuu paljon sitäkin, että tilanteessa on harmittavia tekijöitä, muttei mitään ylitsepääsemätöntä. Uuteen tottuminen ja pienten harmien sietäminen tuntuu kuuluvan asiaan väistössä.

Leena Hietaniemi


Striimaten ja höyläten

Keväällä koronapandemian rantautuessa Suomeen lukioissa ympäri maata hypättiin yhdessä yössä etäopetukseen ja paljon puhuttu (ja parjattu) teknologialoikka tapahtui silmänräpäyksessä. Web-kamerat loppuivat jälleenmyyjiltä varastoista ja Musiikin etäopetus -facebookryhmä kävi kuumana. Musiikinopetus loi etäyhteyksille erityisvaatimuksia erityisesti äänenlaadun suhteen. Kaustisen musiikkilukiolle tilanne oli sikäli erikoinen, että olimme jo valmiiksi väistötiloissa, joten jouduimme siis väistöstä väistöön. 

Vaikka olen työskennellyt äänen kanssa jo pidemmän aikaa, videomaailma oli vielä etäopetusjakson alussa täysin vieras. Pääsiäisenä pidin työhuoneestani käsin oman suoratoistokonsertin, jota varten perehdyin itsenäisesti ”striimauksen” saloihin. Koska sain konsertin onnistuneesti hoidettua, lupasin hoitaa myös koulun suoratoistoja, vaikka en tosin tuolloin arvannut tarpeen tälle työlle jatkuvan näinkin pitkään.

Ajattelin tässä artikkelissa availla suoratoistoa kovin yleisellä tasolla. Käyn läpi tarvittavat työkalut ja ohjelmistot siitä näkökulmasta, että myös vaatimattomalla kalustolla voidaan saada aikaiseksi ihan riittävän tasokasta kuva-/äänivirtaa. Sivuan myös työkaluja, joilla suoratoiston laatua voidaan parantaa amattimaisempaan suuntaan. Käsittelen mahdollisia (ja todennäköisiä) ongelmia, joita suoratoistossa voi joutua kohtaamaan. Lopuksi muutama ajatus oppilaitosten suoratoiston tulevaisuudesta.

Mitä suoratoistossa tarvitaan?

Suoratoisto on periaatteessa melko yksinkertainen prosessi ja minimissään siihen tarvitaan vain nettiyhteys, mobiililaite sekä tietysti alusta, josta lähetystä voi seurata. Ihan näin yksinkertaisilla välineillä ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä kovinkaan laadukasta lähetystä erityisesti äänenlaatua ajatellen. Joissain puhelimissa on varsin laadukas kamera sekä mikrofoni, mutta monipuolista lähetystä ei niillä ominaisuuksilla ole mahdollista saada aikaan. Tämän lisäksi esim. Youtube ei anna suoratoistaa pelkällä mobiililaitteella, mikäli kanavalla ei ole yli tuhatta seuraajaa. Seuraavassa käyn läpi perustyökaluja, joilla jokaisen oppilaitoksen on mahdollista järjestää omia suoratoistoja suhteellisen edullisesti.

Taiteiden yö 2020 toteutettiin poikkeuksellisesti suoratoistolla. Kuvassa suoratoistajan työpiste Kaustinen-salissa, sekä mikrofonien sijoittelu ORTF-tekniikalla lavan etureunassa.
Taiteiden yö 2020 Museosali. Kamera keskellä, Neumann-mikrofonit leveänä stereoparina. 

Kaiken perusta laadukkaalle suoratoistolle on tietenkin riittävä ja vakaa nettiyhteys. Paras ja varmin yhteys on langallinen verkko, mutta tarvittaessa suoratoisto onnistuu WiFin kautta, vaikka verkon vakaus onkin piuhallista versiota heikompi. WiFin kautta toimittaessa on myös syytä varmistaa, että käytettävässä verkossa ei ole suoratoiston aikana juurikaan liikennettä, joka hidastaa yhteyksiä (esim. runsaasti opiskelijoiden matkapuhelimia liitettynä käytettävään verkkoon). Verkon kapasiteetista voi yksinkertaisesti todeta, että mitä enemmän kaistaa, sen parempi. Melko pienelläkin kaistalla kuva-/äänivirtaa voidaan lähettää, mutta vaara katkonaiseen lähetykseen on tällöin suurempi.

Tietokoneen täytyy olla prosessoriteholtaan riittävä sekä näytönohjaimen laadukas. Voisi todeta, että uudet tietokoneet kaiken kaikkiaan ovat riittäviä normaaliin suoratoistoon, mutta mitä monipuolisempaa lähetystä on aikeissa tehdä, sen enemmän tietokoneelta vaaditaan. Suoratoiston aikana kaikki muut sovellukset on syytä pitää pois päältä, jotta prosessoriteho on vain ja ainoastaan suoratoisto-ohjelmiston käytössä.

Web-kameroita on tarjolla monenlaisia ja jos haluaa laadukasta kuvaa, täytyy kameroihin panostaa. Koulutasoiseen kuvavirtaan riittää silti aivan hyvin n. 80€-150€ maksava HD-tason web-kamera. Kameroita voi hankkia useita, jos haluaa enemmän kuvakulmia. Lukiollamme on tällä hetkellä käytössä 3 kpl Logitech C920 PRO HD -kameraa. Jos käyttää useampia kameroita, on syytä hankkia aktiivinen USB-hub, koska useimmissa koneissa USB-porttien määrä on varsin rajallinen. Tässä kohtaa myös tietokoneen USB-porttien nopeus on ratkaiseva (USB 2.0 vs. USB 3.0). Lisäksi tarvitaan USB-jatkokaapeleita (pitkät kaapelit täytyy olla aktiivisia) sekä jalustat kameroille. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että erityisesti edullisemmat web-kamerat tarvitsevat runsaasti valaistusta, jotta kuva ei olisi rakeinen. Hämärät olosuhteet eivät ole kovinkaan optimaalisia suoratoiston kannalta.

Äänen välittäminen suoratoisto-ohjelmalle hoituu parhaiten käyttämällä ulkoista äänikorttia. Äänikortteja on tarjolla runsaasti erilaisia, hinnat alkaen n. 50-70€. Yksistään äänikortti ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös laadukkaita mikrofoneja. Laadukas ääni on mielestäni suoratoiston haasteellisin osa-alue siinä mielessä, että lähetystilanteet voivat olla kovin erilaisia. Puhetilaisuutta suoratoistettaessa saattaa riittää pelkkä web-kameran oma mikrofoni tai yksi USB-mikrofoni, mutta tämä taas ei riitä musiikkiesityksille, joiden olisi hyvä tulla toistetuksi laadukkaasti stereona. Akustiset esitykset hoituvat erilaisia stereomikitystekniikoita soveltaen laadukkailla mikrofoneilla. Ongelmallisin suoratoistettava kokonaisuus äänen kannalta on bändikonsertti, koska esiintyjien vaihdellessa tiuhaan audiosignaalin äänentaso vaihtelee esityksestä toiseen niin valtavasti, että suoraan mikseristä napattu stereosignaali olisi melkoisen haastavaa kuunneltavaa. Lukiollamme on käytössä runsaasti äänentoistokalustoa sekä mikrofoneja, jolloin mahdollisuuksia on monenlaisiin ratkaisuihin eri tilanteissa, mutta yksinkertainen suosikkini äänikorttina suoratoistokäytössä on Presonus Audiobox iTwo, joka toimii täysin saumattomasti mac-ympäristössä. Useimmiten liitän äänikorttiin kaksi kpl AKG C 451 B -kondensaattorimikrofonia ORTF stereomikitystekniikalla ja tilassa koettava ääni välittyy melko realistisena vastaanottajalle.

Ohjelmistona käytän ilmaista avoimen lähdekoodin OBS-studio -sovellusta, jolla lopullinen lähetys valmistellaan. Alustana Kaustisen musiikkilukion lähetyksille on toiminut toistaiseksi lukion oma Youtube-kanava. Muita alustoja ovat esim. Facebook, Twitch ja Vimeo (näistä itse olen kokeillut vain Facebookia). Youtubessa suoratoistotapahtumaa luodessa kannattaa ottaa huomioon chat, joka voi äityä Youtubessa vallattomaksi. Trollit ja botit nappaavat suositut lähetykset nopeasti haltuunsa. Mutta jos kuitenkin haluaa yhteisöllisyyden nimissä säilyttää chatin, siihen kannattaa nimetä ainakin kaksi moderaattoria suoratoistoa suorittavan lisäksi, sillä suoratoistoa valvoessa ei välttämättä riitä aika törkyviestien seulontaan. Lisäksi tekijänoikeusasiat kannattaa selvittää etukäteen, sillä jos alusta tunnistaa keinoälyn avulla tekijänoikeussuojatun sisällön suoratoiston, saattaa se katkaista lähetyksen siihen paikkaan. Tämä on kuitenkin vielä uusi asia joillain alustoilla, enkä ole siihen vielä itse törmännyt. (Lisätietoa OBS-ohjelmistosta sekä tekijänoikeusasioista linkkien takaa.)

OBS Open Broadcaster Software ® 

Livestriimauslupa – TEOSTO

Jos haluaa tehdä lähetyksistä enemmän ammattimaisia, tarvitaan lisää rahallista panostusta. Videomiksereitä neljälle kameralle saa jo muutaman sadan euron hintaan, mutta itse kameroihin panostaminen vie budjettia roimasti ylöspäin. Web-kamerat eivät enää kelpaa haettaessa selkeästi parempaa laatua, vaan tarvitaan digitaalisia 4K-videokameroita, jotka liitetään videomikseriin HDMI-kaapeleilla. Tällöin saadaan huomattavasti tarkempaa ja valovoimaisempaa kuvaa ja videomikseri osaltaan edesauttaa varmemmin toimivia ja ongelmattomia lähetyksiä. Lukiolle on tarkoitus hankkia tämän kaltainen kokonaisuus lähiaikoina ja kirjoittelen siitä aiheesta tarkemmin, kun hankinnat on tehty.

… Ihan kaikki voi mennä mönkään…

Valitettavasti kun on kyse tekniikasta, mikä tahansa voi mennä mönkään. Ja vielä kun on kyse suorasta lähetyksestä, riski häiriöille on melko suuri. Riskejä voi minimoida valmistelemalla kaiken etukäteen mahdollisimman hyvin sekä tekemällä testilähetyksiä suunnitellulla laitteistolla. Suoratoistojen valmistelu onkin hidasta puuhaa ja siihen on varattava aikaa runsaasti. Kannattaa luoda tapahtuma käytettävälle alustalle hyvissä ajoin sekä rakentaa lähetys OBS-studioon täysin valmiiksi. Paikan päälle kannattaa mennä kasaamaan kaikki valmiiksi ja kokeilemaan internet-yhteyttä useita tunteja ennen varsinaista lähetystä. Koska vaivaa on nähty, suoratoistajan mielestä olisikin varsin toivottavaa, että vastaanottajan päässä oltaisiin ymmärtäväisiä ajatellen lähetystä kokonaisuutena. Ongelmat voivat ilmetä täysin yllättäen, vaikka valmistelutyö olisikin ollut hyvinkin huolellista.

Yleisin syy kaikille häiriöille on internetyhteys. Jos yhteydessä esiintyy lähetyksen aikana häiriöitä, lähetyksestä huolehtivan henkilön työkalut tehdä asialle mitään ovat käytännössä mitättömät. Jos suoratoistetaan WiFi-verkossa, voi toki pyytää kaikkia varmistamaan, ettei mobiililaitteet ole kytkettynä verkkoon. Ja kuten aikaisemmin totesin, verkkopiuhalla yhteys on huomattavasti varmempi ja nopeampi. Myös alustan kanssa voi tulla ylitsepääsemättömiä ongelmia, jos vaikka esim. Youtube sattuu juuri sinun lähetyksesi aikana kaatumaan syystä tai toisesta, tms.

Ohjelmistojen tai ihan käytössä olevien laitteiden kanssa saattaa tulla myös ongelmia. Esim. OBS-studion vanhoilla versioilla suoratoisto voi olla epävarmempaa. Tähän tilanteeseen jouduimme Taiteiden yö -tapahtuman suoratoiston aikana, jolloin lähetyksen skeneä vaihdettaessa web-kamera sammui useita eri kertoja. Lopullista syytä on vaikeaa määritellä jälkikäteen, mutta koska käytössämme oli vuoden 2013 vuoden oppilaskäytössä oleva Macbook Pro, uusinta versiota OBS-studiosta ei voitu käyttää. Lisäksi on mahdollista, että vanhan koneen USB-väylät eivät toimineet riittävän vakaasti web-kameran kanssa. Vaikka kokeilin käytössä olevaa järjestelmää etukäteen, ei ongelmia ilmennyt ennen varsinaista lähetystä. Uusin versio ohjelmistosta sekä uudempi tietokone poistavat nämä ongelmat, mutta kaikkia ongelmia ei voida sulkea pois 100% millään keinolla.

Äänen kanssa huomioon otettava haaste on se, että jos esitykset ovat äänenpainetasoltaan kovin vaihtelevia, hiljaisemmat esitykset ovat hiljaisia ja kovempiääniset toistuvat voimakkaammin. Tämä johtuu siitä, että ääni menee liian kovaa äänikorttiin sisään otettaessa särölle, jonka vuoksi äänenvoimakkuus on säädettävä kovaäänisimpien esitysten mukaan. Tällöin hiljaiset eristykset toistuvat (kuten reaalimaailmassakin) lähetyksessä huomattavasti hiljaisemmalla äänenvoimakkuudella. Vastaanottajan päässä asia ei ole ongelma, jos seuraa lähetystä kalustolla (esim. TV-vastaanotin), jolla äänenvoimakkuutta voi nostaa paljonkin, mutta esim. mobiililaitteilla  katsottaessa äänenvoimakkuuden säädin ei välttämättä riitä nostamaan äänentasoa riittäväksi hiljaisten esitysten kohdalla. Yhden henkilön hoitaessa lähetystä, on käytännössä mahdotonta hoitaa eri esitysten välisiä merkittäviä äänenvoimakkuuseroja kaiken muun touhun ohessa. Monet lähetystä seuraavat ovat saattaneet tottua katselemaan huipputason konsertteja, joissa ääntä on käsitelty jälkikäteen (=masteroitu) ja nämä äänenvoimakkuuserot eivät välity lopulliseen tuotteeseen saakka.

Tarve suoratoistolle tulee jatkumaan

Nyt kun koronapandemia on saanut eri oppilaitokset satsaamaan etäyhteyksiin, on odotettavissa, että suoratoiston tarve tulee säilymään. Myös koko idea oppimisympäristöstä on laajentunut kattamaan myös kotona etäyhteyksien päässä tapahtuvan oppimisen ja koulujen tulisikin valmistautua vastaaviin tilanteisiin, kuin mitä koimme keväällä. Tämän lisäksi etäyhteyksien kautta tapahtuva opetus voidaan kätevästi yhdistää luokkaopetukseen, jos luokkatiloissa on valmiit edellytykset tähän. Näitä tilanteita voi hyödyntää, jos opiskelija on estynyt esim. sairauden tai vamman vuoksi saapumaan paikalle, mutta on kuitenkin muuten kykenevä osallistumaan opetukseen.

Suoratoisto puolestaan on erityisesti taidealan oppilaitoksissa kätevä lisä perinteisten konserttien ja tapahtumien rinnalla, kun opiskelijoiden tuotoksia on mahdollista saada näkyville laajemmalle yleisölle sekä etäämmällä asuville läheisille. Myös mahdollisuus katsoa oma esityksensä jälkikäteen on pedagogisesti hyvin kehittävää. Lisäksi sisällöntuotto omalle alustalle tuo näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa, joka nykypäivänä on merkittävä osa jokaisen toisen asteen oppilaitoksen sekä korkeakoulun oppilashankintaa.

Koska suoratoistosta on nyt tullut jo luontainen osa koulumme toimintaa, Kaustisen musiikkilukion konsertteja tullaan varmasti lähettämään suorana myös jatkossa. Myös suunnitelluissa hankinnoissa ja panostuksissa on otettava huomioon aina vain lisääntyvän suoratoiston tuomat tarpeet. Allekirjoittanut jatkaa aiheeseen perehtymistä sekä virheiden kautta oppimista ja toivoo tartuttavansa opiskelijoihin sekä muiden oppilaitosten opettajiin koronan sijaan ”striimauksenkehittämiskuumeen”, ellei se ole jo tapahtunut.

Juha-Matti Rautiainen

California Streaming!

17.5.2023

Paljon on vettä virrannut Perhonjoessa sen jälkeen, kun lukiossamme hypättiin suoratoiston aikaan koronakevään 2020 jälkeen. Edellisessä suoratoistoon liittyvässä blogissa kerroin lyhyesti minimikalustosta, jolla voi saada aikaan kohtalaisen live-lähetyksen vaikkapa koulun kevätjuhlassa. Innovatiiviset oppimisympäristöt -hankkeen tiimoilta olemme kuitenkin saaneet päivitettyä lukiomme suoratoistokaluston tälle vuosikymmenelle ja tässä kirjoituksessa käyn kalustomme läpi ja kerron, kuinka kalustoa on tarkoitus hyödyntää.

Ensimmäiset askeleet kohti parempaa suoratoistoa

Ensimmäinen satsaus kameroihin ja näin ollen huomattavasti laadukkaampiin suoratoistolähetyksiin tehtiin edellisen hankkeen tiimoilta. Tässä vaiheessa päädyimme ratkaisuun, johon pienen soittelukierroksen jälkeen jotkut yhteistyötahot/muut lukiot olivat päätyneet. Hankimme kaksi Black Magic Pocket 4k -kameraa laadukkaalla optiikalla varustettuna sekä Atem Mini -videomikserin, jonka lisäksi hankimme myös riittävän pitkiä HDMI-kaapeleita sekä laadukkaat jalustat molemmille kameroille. Äänipuolella ei tässä vaiheessa tehty hankintoja, koska lukiolla on jo ennestään suhteellisen kattava mikkikokoelma. 

Hankintojen jälkeen suoratoistojen laatu nousi uudelle tasolle. Webbikameroihin ei enää olisi paluuta. Huippukameroiden ja laatuoptiikan välittämä videokuva oli värimaailmaltaan sekä tarkkuudeltaan omaa luokkaansa. Videomikseri teki tietokoneesta periaatteessa merkityksettömän, koska mikäli käytössä on ethernet verkkoyhteys, voi videomikseristä toistaa lähetyksen suoraan Youtubeen. Kuitenkin esim. joulukonsertit kirkosta on ollut pakko hoitaa oman kännykän Wi-Fi:llä, koska kirkossa ei ole ollut saatavilla verkkoyhteyttä kaapelilla. Näissä tilanteissa olen edelleen käyttänyt OBS-ohjelmistoa tietokoneellani.

Ääni suoratoistoihin on hoidettu edelleen siten, että tila on mikitetty ORTF-tekniikalla. Stereomikityksen lisäksi olen tarvittaessa ottanut langattoman puhemikin suoraan mikseriin, josta liitän ulostulon videomikserin linjatuloon. Näin sekä ääni että kuva ovat lähetyksessä vaivattomasti synkronisoitu. 

Kaksi kameraa tukevalla jalustalla mahdollisti myös vähän eläväisemmän suoratoiston siten, että itse toimin video- sekä äänimikserin äärellä ”ohjaajana” sekä toisen kameran käyttäjänä ja toinen henkilö käyttää toista kameraa aktiivisesti.

Eihän kaikki tietenkään ole sujunut ongelmitta. Kuten sanottu, kun pelissä on paljon tekniikkaa, joku osa palapelistä pettää käytännössä aina. Lisäksi kaikki on vaatinut paljon opettelua kovan kantapään kautta, koska basso-open perusopintoihin ei kuulu videotuotantojen tekeminen… Aluksi kameran asetusten säätäminen vaati paljon pähkäilyä, koska lähtökohtaisesti itselläni ei ollut mitään tietoa valkotasapainosta, ISO-arvoista, aukosta, yms. Onneksi on olemassa asiantuntijaystäviä! (Kiitos Lauri!) Myös oma, sekä työparini Topin ”silmä” on kehittynyt älyttömästi suoratoisto suoratoistolta. Aluksi meillä molemmilla kuvakulmat ja rajaukset olivat huomattavasti kökömpiä, kuin nykyisin, vaikka edelleen opetellaan (myöskään matematiikan open perusopintoihin ei kuulu videotuotantojen tekeminen). Myös opiskelijat ovat toimineet suoratoistoissa kameran takana ja myös he ovat kunnostautuneet kameran käytössä nopeina oppijoina.

Seuraava askel kohti Hollywoodia…

Ensimmäisen hankkeen aikana hankitut videointitarvikkeet osoittautuivat siis varsin tarpeellisiksi ja laadukkaiksi, mutta myös hieman puutteelliseksi. Uuden hankkeen myötä päätimme panostaa näiden puutteiden korjaamiseen. Perusajatuksena on se, että laadukkaiden videoiden tuotanto pyritään tuomaan opiskelijoiden saataville. Tätä tarkoitusta varten lähdettiin luomaan infraa ammattimaisten videoiden tekemisen mahdollistamiselle sekä samalla suoratoistojen kehittämiselle. Nämä kaksi linjaa yhdistyivät uusissa hankinnoissa.

Ensimmäiseksi päätimme hankkia vielä kolmannen Black Magic Pocket 4K -kameran linsseineen ja telineineen, koska yksi lisäkamera mahdollistaa jo huomattavankin eläväiset suoratoistot sekä videoinnit eri kuvakulmista. Lisäksi hankimme jokaiselle kameralle kantolaukun, koska herkät kamerat ja niiden optiikka todellakin vaatii hyvät säilytys- ja kuljetusolosuhteet. Tämä olisi pitänyt ymmärtää heti ensimmäisiä kameroita hankittaessa.

Yksi suuri ongelma videotuotannoissa on oikeanlainen valaistus. Tätä asiaa emme aikaisemmin olleet huomioineet ja usein suoratoistot ovat olleet joko hiukan liian hämäriä, tai sitten etuvalot ovat ”polttaneet” kasvot valkoisiksi. Päätimme panostaa tähän ja hankimme kaksi Nanlite FS-300 LED-valaisinta ja niille telineet sekä softboxit. Pienempiä kuvaustuotantoja varten hankimme mukana kulkevan valaisinsetin Ledgo LG-E268C II. Nyt oikeanlainen valaistus on mahdollista toteuttaa monipuolisesti eri tilanteissa. 

Kolmas kamera hankittiin myös sen vuoksi, että vähintään yksi kamera voisi olla suoratoiston aikana liikkeessä. Tämä ei aiemmin ollut mahdollista, koska kuva videomikseriin kulkee HDMI-piuhaa pitkin. Päätimme siis hankkia langattomat HDMI-lähettimet sekä vastaanottimet kaikille kolmelle kameralle, jotta kameroiden sijoittaminen olisi entistä vapaampaa. Tuotteeksi valikoitui Hollyland Mars 300 PRO. 

Erityisesti videointeja ajatellen päätimme hankkia Green Screenin telineineen, videointiin sopivia kovalevyjä (2 kpl Wise 512gb SSD + 1 kpl Samsung Portable Mini T7 1tb) sekä laadukkaan kameranvakaajasetin DJI RS 2 Pro Combo.

Vaikka meillä on lukiossa ollut varsin hyvä mikrofonitilanne, kunnon haulikkomikrofoni videointia ja haastatteluja varten on puuttunut. Päädyimme hankkimaan Røde NTG5 haulikkomikrofonisetin, joka sisältää kaiken tarvittavan tuulisuojista shockmountiin. NTG5:lle hankittiin myös kuljetuslaatikko sekä yksi mikkipuomi videotuotantoja varten. Hankimme myös uuden PreSonus AR8c -pikkumikserin erityisesti suoratoistoa ajatellen. PreSonus päätyi hankintalistalle, koska mikseri on riittävän pieni mukana kuljetettavaksi, siinä on neljä mikkietuastetta, se toimii tarvittaessa USB-interfacena (mahdollista tallentaa ääni eri raidoille), jonka lisäksi mikserissä on mahdollisuus tallettaa stereomiksaus SD-kortille suoraan mikseristä. Viimeinen ominaisuus on erityisesti siksi tärkeä, koska suoratoistoissa audio ajetaan videomikserin läpi ja jos tehdään tallenne samassa yhteydessä, on tärkeää saada musiikkiesitysten ääni talteen laadukkaampana, kuin videomikserin A/D-muuntimen läpi ajettuna. 

Kaustinen – Hollywood

Vaikka suoratoiston merkitys on vähentynyt koronarajoitusten vapautumisen myötä, siitä on muodostunut erinomainen lisä vanhempainiltojen sekä valikoitujen konserttien saattamiseksi kaukana Kaustisesta asuvien huoltajien, sukulaisten ja ystävien nähtäville. Nyt lukiolla on siis käytössään varsin kattava ja moneen taipuva videolaitteisto.  Suoratoistoista saadaan monipuolisia ja laadukkaita, kun käytössä on kolme kameraa sekä langaton HDMI. Opiskelijoiden on mahdollista osallistua suoratoistojen rakentamiseen ja toteuttamiseen kameroiden käyttäjänä ja näin ollen suoratoistoon tarvittava kalusto tulee tutuksi. Nämä asiat oppii parhaiten tekemällä.

Suoratoiston lisäksi kalustoa on tarkoitus käyttää monipuolisesti videoprojektien toteuttamiseen. Opiskelijat voivat tehdä laitteistolla esim. musiikkivideoita, omia elokuvaprojekteja sekä oppilastöitä. Musiikkilukion toiminnasta on tarkoitus myös kuvata dokumenttielokuva ensi lukuvuoden aikana. Myös opettajat voivat hyödyntää kalustoa opetusmateriaalin valmistelussa, erityisesti mahdollisia verkkokursseja sekä etäopetusta ajatellen.

Tulevaisuudessa verkkoyhteyksien parantuessa myös reaaliaikainen kommunikointi etäyhteyksien kautta mahdollistuu. Tällä hetkellä viiveet sekä äänen- ja kuvanlaatu eivät vastaa sitä, mihin muun laitteiston puolesta olisi potentiaalia. Tämän osalta on olemassa jo erilaisia hankkeita ja tuotteita, jonka myötä on mahdollista saada esim. soittotunteja  etänä. Reaaliaikaiset etäyhteydet mahdollistavat myös suurtuotantojen harjoittelemisen etänä, jolloin esim. eri kuorot ja orkesterit voisivat harjoitella yhteistä konserttia varten säännöllisesti matkustamatta paikasta toiseen. Tämä kuitenkin edellyttää verkkoyhteyksiltä ja laitteistolta paljon. Laadukkaan video-/äänilaitteiston hankinta on tässä suhteessa sijoitus myös tulevaisuuteen, kunhan verkkoyhteydet seuraavat perässä. Siispä kun reaaliaikainen kommunikaatio tulee ajankohtaiseksi, me olemme valmiita.

Striimitiimi v. 0.1 (Juha-Matti & Topi) tositouhuissa tärkeän näköisenä ammattimaisine maskeineen suoratoistamassa joulukonserttia Kaustisen kirkosta v. 2021. Kuva: Nea Luomala